Terve vai sairas mieli?

Masennus Mitä masennuksella tarkoitetaan? Masennus-sanaa käytetään arkikielessä moneen eri tarkoitukseen. Jokainen ihminen voi olla jossain vaiheessa elämäänsä surullinen tai alakuloinen, silloin kun tapahtuu jotain ikävää. Olo koetaan väsyneeksi, eikä mikään oikein tunnu kiinnostavalta. Tunne masennuksesta kuuluu ihmisen perustunteisiin. Jos mieliala laskee hetkellisesti, sillä ei ole vaikutusta jokapäiväiseen elämään. Masentuneesta mielialasta puhutaan sairautena, kun tila on jatkunut yhtäjaksoisesti viikkoja, kuukausia tai jopa vuosia, tällöin kyseessä on masennustila eli depressio. Depression ydinoireita ovat masentunut mieliala ja vaikeus tuntea mielihyvää. Vaikka masennustila on sinällään helposti tunnistettavissa, eivät kaikki vakavastikaan depressiosta kärsivät koe itse olevansa varsinaisesti masentuneita, vaan enemmänkin väsyneitä, ärtyneitä tai ilottomia. (Heiskanen – Huttunen – Tuulari, 2011). Miksi ihminen masentuu? Masennuksen kehittymiseen vaikuttavat b...

Jokaisella ihmisellä on persoonallisuus, mutta siihen liitetään mukaan häiriö silloin, kun siinä voidaan todeta usein toistuvia ja pitkäaikaisia käyttäytymismalleja, jotka ilmenevät haitallisina tai joustamattomina. Häiriintyneen persoonallisuuden olennainen piirre on itsepäisen jäykkä kokemisen tai käyttäytymisen tapa. Persoonallisuushäiriöitä on erilaisia ja niissä on ongelmana mm. tapa havainnoida tai tulkita omien tai toisten tunteita ja ajatuksia. Persoonallisuushäiriöihin liittyy tästä syystä lähes aina huomattavaa ahdistuneisuutta ja sosiaalista haittaa joko itselle tai muille. (Nordling – Toivio, 2013) Persoonallisuushäiriöt ovat luonteeltaan kehityksellisiä tiloja. Ne alkavat lapsuudessa, nuoruudessa tai nuoruusiän loppupuolella. Raja persoonallisuushäiriöiden ja normaalista pidetyn käyttäytymisen ero on liukuva. Psyykkisesti terveen ihmisen käyttäytyminen voi olla persoonallisuushäiriöisen ihmisen tapaista stressitilanteissa. Persoonallisuushäiriöisen ominainen käyttäyty...

Terveys sana määritellään ihmisen täydellisenä fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tilana eikä vain sairauksien tai vammojen puuttumisena. Fyysinen terveys ja mielenterveys ovat vuorovaikutuksena toisiinsa. Mielenterveys antaa ihmiselle vahvan pohjan selviytyä vastoinkäymisistä ja se tukee ihmisen arkea koko elämänkaaren ajan. Mielenterveydellä on vaikutus koko yhteiskuntaan ja kansanterveyteen. Mielenterveys tulisi nähdä positiivisena potentiaalina yhteiskunnassa ja sitä tulisi vahvistaa ja vaalia. (Kanerva – Kuhanen – Oittinen – Schubert – Seuri 2010).  Usein kun keskustellaan mielenterveydestä, puhutaan vain sen kielteisistä puolista, mielenterveyshäiriöistä. Mielenterveydessä on paljon positiivisia asioita, jotka rakentavat ihmisille kivijalan, johon ihminen tukee. Positiivinen mielenterveys ohjaa ajattelua pois ongelma- ja sairausnäkökulmasta ja siihen kuuluu hyvinvoinnin kokemus. Sen avulla ihminen elää täysipainoisesti ja mielekkäästi. (Kanerva – ...

Mielenterveyshoitotyötä toteutetaan usein moniammatillisen ryhmätyöskentelyn avulla. Hoitoryhmä koostuu lääkäreistä, hoitajista ja tarpeen mukaan erityistyöntekijöistä, kuten mm. psykologit ja sosiaalityöntekijät. Hoitoryhmät voivat olla myös kiinteitä, samalla kokoonpanolla toimivia tai vaihtuvia. (Kanerva – Kuhanen – Oittinen – Schubert – Seuri, 2010).   Hoitosuhde on ammatillinen suhde, jonka perustana ovat hoitotyötä ohjaava lainsäädäntö ja ammattieettiset periaatteet sekä hoitajan riittävä tiedollinen ja taidollinen ammattitaito. Hoitosuhteen elementtejä ovat huolenpito, luottamus, empatia, distanssia, transferenssitunteet ja vastarinta. (Heikkinen-Peltonen – Innamaa – Virta, 2014). Edellytys yhteistyösuhteen toimimiseen on, että hoitaja kehittää itseymmärrystään. Ammatillinen rooli mahdollistaa potilaan voimavarojen, selviytymiskeinojen ja resurssien huomioimisen. Hoitaja on itse keskeinen työväline mielenterveysh...

Monilla teorioilla mitattuna ihmisen riippuvuuden ja riippumattomuuden kehitystä voidaan tarkastella eri kulmista. Ihmisen kehitys riippuvuuksista alkaa jo vauvana, joten lapsuudessa on tärkeä kokea mielihyvää tuottavia kokemuksia, jottei riippuvuudet kehity haitallisiksi ja pakonomaisiksi. On myös tärkeää saada lapsena hoitava vanhempi, joka hoitaa, ja auttaa lasta kasvamaan itsenäiseksi ja tasapainoiseksi aikuiseksi. Jokainen ihminen kokee yksilöllisesti riippuvuutensa tai riippumattomuutensa. Riippuvuus ilmenee ihmisen tavassa käyttäytyä ja olla suhteessa riippuvuuden kohteeseen. Tarve ja mielihyvän kokemus määrittelevät keskeisesti kokemusta. Tavat ja tottumukset voivat olla elämään hyödyllisiä ja sitä ylläpitäviä toimintoja tai haitallisia ja tuhoavia. Ihmisellä on luontainen halu tavoitella mielihyvän tunnetta ja samalla pyrkiä eroon voimakkaista tunnetiloista, jotka häiritsevät psyykkistä tasapainoa. (Holmberg – Inkinen – Kurki – Partanen – Salo-Chydenius, 2015). Päihderi...

Psykooseja on erilaisia ja syitä psykoosiin ajautumiseen on moninaisia. Psykoosi voi olla lyhyt aikaista tai pidempään kestävää. Laukaisevia tekijöitä ovat traumaattiset kokemukset, stressi, järkytys, päihteiden käyttö tai elimellinen sairaus. Ihminen voi olla psykoosin aikana energinen tai apaattinen. Tunnekokemukset heittelehtivät laidasta toiseen. Sosiaalinen kanssakäyminen ja työelämässä työskentely vaikeutuu. Psykooseja ovat esimerkiksi skitsofrenia, harhaluuloisuushäiriö, mielialapsykoosi, psykoottinen depressio, skitsoaffektiivinen psykoosi, lyhytkestoinen psykoottinen häiriö tai psykoosi on aiheutunut alkoholin, huumausaineen tai lääkeaineen vaikutuksesta. (Hietaharju – Nuutila, 2012).  Skitsofrenia Skitsofrenia on pitkäaikainen sairaus, jossa ihmisen on vaikea ajoittain ylläpitää todellisuudentajua. Skitsofrenia alkaa yleensä nuorella-aikuisiällä. Tämä sairaus vo...

Kriisit ovat erilaisia tilanteesta riippuen. Kehityskriisit käsittelevät ajan kuluessa ja iän karttuessa vähitellen muodostuvaa kehittyvää kriisiä. Muutos ei saata olla kovinkaan suuri, vaan siihen sopeudutaan vähitellen. Elämän kriisejä voivat olla useimmiten ihmissuhteiden-, työ- tai asuinpaikan muutokset. Traumaattiset kriisit ovat äkillisiä ja odottamattomia, jolloin ihminen ei ole valmistautunut ja sopeutuminen on aloitettava heti. Ihmiset ovat melko sopeutuva erilaisiin tilanteisiin, ja monesti oma mieli käsittelee asioita hyvin järkevästi. Jokainen ihminen tulee kokemaan kriisejä omassa elämässään, ne kasvattavat ihmistä henkisesti vahvemmaksi.  Traumaattisessa kriisissä kuljetaan neljä eri vaihetta, jota kuvataan kriisireaktion luonnolliseksi kuluksi. Shokkivaihe, reaktiovaihe, työstämis- ja käsittelyvaihe ja uudelleen orientoitumisvaihe. Hätätilanteessa ihminen on, joko henkisessä tai fyysisessä ahdingossa tai hengenvaarassa eikä hän selviydy t...

Kliininen psykologia on psykologian sovellusalue. Se tutkii ihmismielen häiriöiden syntyyn vaikuttavia tekijöitä, kehittää niille hoitomenetelmiä ja soveltaa niitä käytäntöön. Kliininen psykologia on oppia siitä, mikä saa mielen sairastumaan niin, että ihminen ajautuu vuoteen omaksi. Kliiniseen psykologiaan liittyy vahvasti neurologia sekä psykologia. (Nordling – Toivio 2013) Neurologia on lääketieteen erikoisala, joka tutkii aivoja, selkäydintä, hermostoa sekä lihaksia selvittääkseen sairauksia ja niiden hoitoa. Neurologina toimii peruskoulutukseltaan lääkäri. Neurologia muun muassa tutkii ja etsii hoitokeinoja aivoverenkiertohäiriöön, migreeniin, epilepsiaan, Ms-tautiin ja dementiaan. Psykiatrialla taas tehtävänä on tutkia, hoitaa ja kuntouttaa mielenterveyden häiriöitä ja sairauksia. Psykiatrin tutkimuksiin yleisesti kuuluu masennustilat (depressiot), muut mielialahäiriöt, ahdistustilat, syömishäiriöt, pakko-oireet, persoonallisuushäiriöt sekä erilaiset riippuvuudet (addiktiot)....

Varhaislapsuudessa tapahtuva kehitys on perusta myöhemmin opittaville tiedoille ja taidoille. Ensimmäisen elinvuoden kehitysmuutokset ovat laaja-alaisemmat kuin missään myöhemmässä ikävaiheessa. Lapsi on ensimmäisinä elinkuukausinaan täydessä valvetilassa suhteellisen pienen osan vuorokaudesta, mutta hän oppii koko ajan. (Ahonen – Lyytinen – Lyytinen – Nurmi – Pulkkinen – Ruoppila, 2014) Keskilapsuus on aikaa esikoulun ja koulun alkamisesta varhaisen nuoruusiän alkuun. Ikäkaudeltaan keskilapsuus ulottuu 6-7 ikävuodesta noin 12-vuotiaaksi. Tänä aikana tapahtuu merkittäviä muutoksia kaikissa kulttuureissa ja kaikkina aikakausina lapsen ja elämässä sekä lapsen ja aikuisen välisissä suhteissa. Lapsi siirtyy kotipiiristään esikouluun ja kouluun, jolloin lapsen kognitiivinen ja sosioemotionaalinen kehitys saavat aikaan merkittäviä muutoksia käyttäytymisessä. Seksuaalisuuden kehityksessä tulee kanssa näkyviä muutoksia, lapsi alkaa olemaan kiinnostunut enemmän omasta seksuaalisuudes...