Päihdehäiriöt (Riippuvuus)

Monilla teorioilla mitattuna ihmisen riippuvuuden ja riippumattomuuden kehitystä voidaan tarkastella eri kulmista. Ihmisen kehitys riippuvuuksista alkaa jo vauvana, joten lapsuudessa on tärkeä kokea mielihyvää tuottavia kokemuksia, jottei riippuvuudet kehity haitallisiksi ja pakonomaisiksi. On myös tärkeää saada lapsena hoitava vanhempi, joka hoitaa, ja auttaa lasta kasvamaan itsenäiseksi ja tasapainoiseksi aikuiseksi.
Jokainen ihminen kokee yksilöllisesti riippuvuutensa tai riippumattomuutensa. Riippuvuus ilmenee ihmisen tavassa käyttäytyä ja olla suhteessa riippuvuuden kohteeseen. Tarve ja mielihyvän kokemus määrittelevät keskeisesti kokemusta. Tavat ja tottumukset voivat olla elämään hyödyllisiä ja sitä ylläpitäviä toimintoja tai haitallisia ja tuhoavia. Ihmisellä on luontainen halu tavoitella mielihyvän tunnetta ja samalla pyrkiä eroon voimakkaista tunnetiloista, jotka häiritsevät psyykkistä tasapainoa. (Holmberg – Inkinen – Kurki – Partanen – Salo-Chydenius, 2015).

Päihderiippuvuus voi kehittyä useisiin eri aineisiin, kuten mm. alkoholi, nikotiini, kannabis, opiaatit, amfetamiini ja bentsodiatsepiinit. Riippuvuudet kuitenkin muistuttavat toisiaan, aineista riippumatta.
Aineen käytön pakonomaisuus sekä käyttöhimo ovat riippuvuuden ydinoireita. Silloin, kun ihminen kokee vaikeuksia hallita aineen käytön aloitusta, määriä tai lopettamista, voidaan puhua riippuvuudesta. Päihteiden käyttö usein johtaa itsestään huolehtimisen, harrastusten, ihmissuhteiden ja koulutuksen tai työn syrjäyttämiseen. Jokaisen ihmisen riippuvuus on kuitenkin yksilöllistä ja ilmenee kaikilla erilaisena. (THL, 2014).

Päihteiden käytön aloittaminen sekä sairaudeksi kehittyvä jatkaminen kertoo mielihyvästä jota mm. alkoholista ja huumeista haetaan. Elimistö ja mieli yhdistävät päihteiden käytön helpotukseen sekä tunteeseen, joka tukahduttaa oikeita tuntemuksia ihmisen elämästä. Alkoholin tuottama psyykkinen tai fyysinen tila on niin tyydyttävä, että ihminen jää siihen koukkuun. Riippuvuutta voi olla pakonomainen tarve saada päihdettä, tai toleranssin kasvu, jolloin määrät kasvavat saadakseen saman tyydytyksen. Ihmisen halu lopettaa voi olla useasti vaikea vaihe, joka usein epäonnistuu retkahdukseen. (Päihdelinkki).

Osa päihderiippuvuuden hoidossa on vieroitushoito, jolla vähennetään vieroitusoireita ja niihin liittyviä haittoja. Tärkeimmässä osassa hoitoa on psyykkisen riippuvuuden hoito, jossa tarkoituksena on vähentää käyttöhimoa ja pakonomaisuutta. Psyykkistä riippuvuutta voidaan hoitaa lääke- ja psykososiaalisella hoidolla. Hoidossa huomioidaan potilaan omat tavoitteet ja terveydentila sekä voimavarat. Säännöllinen päihteiden käyttö totuttaa hermoston niiden oloon elimistössä, jolloin suurkuluttajan vieroitusoireet voivat olla hyvinkin vakavia ja pahentua muutaman vuorokauden aikana.
Koska riippuvuuksia on eriasteisia, hoito tapahtuu pääasiassa avohoidossa. Yhden hoitajan hoitosuhde voi olla riittävä lieväasteisissa riippuvuuksissa. Moniammatilliset työryhmät toteuttavat pitkäaikaista hoitoa ja kuntoutusta vaikea-asteisissa kroonistuneissa riippuvuuden muodoissa. (THL, 2014)


Lähteet:
Päihdelinkki <https://www.paihdelinkki.fi/fi>. 6.9.2017

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. <https://www.thl.fi/sv/web/mielenterveys/mielenterveyshairiot/paihderiippuvuus>. 6.9.2017

Holmberg, Jan – Inkinen, Maria – Kurki, Marjo – Partanen, Airi – Salo-Chydenius, Sisko 2015. Päihdehoitotyö. Helsinki: Sanoma Pro Oy.

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Hoitotyön auttamismenetelmät ja hoitosuhdetyöskentely

Mielenterveyshoitotyötä toteutetaan usein moniammatillisen ryhmätyöskentelyn avulla. Hoitoryhmä koostuu lääkäreistä, hoitajista ja tarpeen mukaan erityistyöntekijöistä, kuten mm. psykologit ja sosiaalityöntekijät. Hoitoryhmät voivat olla myös kiinteitä, samalla kokoonpanolla toimivia tai vaihtuvia. (Kanerva – Kuhanen – Oittinen – Schubert – Seuri, 2010).   Hoitosuhde on ammatillinen suhde, jonka perustana ovat hoitotyötä ohjaava lainsäädäntö ja ammattieettiset periaatteet sekä hoitajan riittävä tiedollinen ja taidollinen ammattitaito. Hoitosuhteen elementtejä ovat huolenpito, luottamus, empatia, distanssia, transferenssitunteet ja vastarinta. (Heikkinen-Peltonen – Innamaa – Virta, 2014). Edellytys yhteistyösuhteen toimimiseen on, että hoitaja kehittää itseymmärrystään. Ammatillinen rooli mahdollistaa potilaan voimavarojen, selviytymiskeinojen ja resurssien huomioimisen. Hoitaja on itse keskeinen työväline mielenterveysh...
Lue lisää

Psykoosisairaudet (Skitsofrenia)

Psykooseja on erilaisia ja syitä psykoosiin ajautumiseen on moninaisia. Psykoosi voi olla lyhyt aikaista tai pidempään kestävää. Laukaisevia tekijöitä ovat traumaattiset kokemukset, stressi, järkytys, päihteiden käyttö tai elimellinen sairaus. Ihminen voi olla psykoosin aikana energinen tai apaattinen. Tunnekokemukset heittelehtivät laidasta toiseen. Sosiaalinen kanssakäyminen ja työelämässä työskentely vaikeutuu. Psykooseja ovat esimerkiksi skitsofrenia, harhaluuloisuushäiriö, mielialapsykoosi, psykoottinen depressio, skitsoaffektiivinen psykoosi, lyhytkestoinen psykoottinen häiriö tai psykoosi on aiheutunut alkoholin, huumausaineen tai lääkeaineen vaikutuksesta. (Hietaharju – Nuutila, 2012).  Skitsofrenia Skitsofrenia on pitkäaikainen sairaus, jossa ihmisen on vaikea ajoittain ylläpitää todellisuudentajua. Skitsofrenia alkaa yleensä nuorella-aikuisiällä. Tämä sairaus vo...
Lue lisää