Psykoosisairaudet (Skitsofrenia)


Psykooseja on erilaisia ja syitä psykoosiin ajautumiseen on moninaisia. Psykoosi voi olla lyhyt aikaista tai pidempään kestävää. Laukaisevia tekijöitä ovat traumaattiset kokemukset, stressi, järkytys, päihteiden käyttö tai elimellinen sairaus. Ihminen voi olla psykoosin aikana energinen tai apaattinen. Tunnekokemukset heittelehtivät laidasta toiseen. Sosiaalinen kanssakäyminen ja työelämässä työskentely vaikeutuu. Psykooseja ovat esimerkiksi skitsofrenia, harhaluuloisuushäiriö, mielialapsykoosi, psykoottinen depressio, skitsoaffektiivinen psykoosi, lyhytkestoinen psykoottinen häiriö tai psykoosi on aiheutunut alkoholin, huumausaineen tai lääkeaineen vaikutuksesta. (Hietaharju – Nuutila, 2012). 

Skitsofrenia

Skitsofrenia on pitkäaikainen sairaus, jossa ihmisen on vaikea ajoittain ylläpitää todellisuudentajua. Skitsofrenia alkaa yleensä nuorella-aikuisiällä. Tämä sairaus voi olla piilevänä ihmisessä, jonka suvussa on havaittavissa skitsofreniaa. Voi olla, että jokin trauma/päihteet laukaisevat sen. Skitsofrenia vaikuttaa haitallisesti tunne-elämän jasosiaalisien toimintojen lisäksi kognitiivisiin toimintoihin. Kognitiivisia toimintoja ovat esimerkiksihavaitseminen, oppiminen, muisti, kielelliset toiminnot, päättely ja ongelmanratkaisu. (Mielenterveystalo). 
Skitsofrenian yleisimpiä oireita ovat aistiharhat. Muita oireita ovat harhaluulot, vainoharhaisuus ja ajatustoiminnan häiriöt, jotka johtavat erilaisiin käyttäytymisen ongelmiin. Useasti potilaan psykoottinen tila on pahimmillaan vain puhkeamishetkellä. Useasti sairaus pysyy oireettomana pitkään oikealla hoidolla sekä lääkityksellä. (Terveyskirjasto, 2015).  

Skitsofrenian hoidossa, suurimmalle osalle potilaista, paras tulos saadaan yhdistämällä lääkehoito ja psykososiaaliset interventiot, jotka valitaan tarkasti potilaskohtaisesti.
Psykososiaalisessa hoidossa potilaat tarvitsevat pitkän ja monipuolisen hoidon, jossa on osattu ottaa huomioon yksilölliset erot. Jotta hoidossa saataisiin paras lopputulos, on potilaat itse sekä heidän läheiset otettava aktiivisesti mukaan hoitoon. Potilailla voi myös olla kognitiivisia häiriöitä, joilla on kykyjä rajoittava vaikutus. (Nording – Toivio, 2013).
Lääkehoidossa käytetään psykoosilääkkeitä, antipsykootteja, vähentämään potilaan oireita ja parantamaan toimintakykyä. Psykoosilääkkeiden haittavaikutukset voivat rajoittaa niiden käyttöä. Monelle skitsofreniapotilaalle tehokkain antispsykoottinen lääke on klotsapiini. Klotsapiinilla kuitenkin on vakavia sivuvaikutuksia, mm. vakavia verenkuvan muutoksia, joiden vuoksi monet lääkevalmistajat ovat kehittäneet klotsapiinin tavoin vaikuttavia lääkkeitä, joita kutsutaan toisen polven antipsykooteiksi. Skitsofrenian hoidossa lääkehoito on keskeisessä roolissa, mutta se ei kuitenkaan yksin riitä. Tähän rinnalle tarvitaan psykoterapiaa tai kuntouttavia toimenpiteitä.
  

Lähteet: 

Mielenterveystalo. <https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsehoito-ja-oppaat/oppaat/psykoosi/Pages/psykoosiopas.aspx> 4.9.2017

Terveyskirjasto 2015. <http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00148>. 5.9.2017

Nording, Esa – Toivio, Timo 2013. Mielenterveyden psykologia. Porvoo: Edita


Hietaharju, Päivi – Nuuttila, Mervi 2012. Käytännön Mielenterveystyö. Helsinki: Sanoma Pro Oy

Kommentit

  1. Unknown1. lokakuuta 2017 klo 12.33

    Olisin toivonut että avaisit miten sairaanhoitajana voit psykoosia sairastavaa kohdata ja miten auttaa.
    Olet kirjoittanut kaikista osioista kovin lyhyet tekstit ja niistä oli osin vaikea huomata miten olet ymmärtänyt asian.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Hoitotyön auttamismenetelmät ja hoitosuhdetyöskentely

Mielenterveyshoitotyötä toteutetaan usein moniammatillisen ryhmätyöskentelyn avulla. Hoitoryhmä koostuu lääkäreistä, hoitajista ja tarpeen mukaan erityistyöntekijöistä, kuten mm. psykologit ja sosiaalityöntekijät. Hoitoryhmät voivat olla myös kiinteitä, samalla kokoonpanolla toimivia tai vaihtuvia. (Kanerva – Kuhanen – Oittinen – Schubert – Seuri, 2010).   Hoitosuhde on ammatillinen suhde, jonka perustana ovat hoitotyötä ohjaava lainsäädäntö ja ammattieettiset periaatteet sekä hoitajan riittävä tiedollinen ja taidollinen ammattitaito. Hoitosuhteen elementtejä ovat huolenpito, luottamus, empatia, distanssia, transferenssitunteet ja vastarinta. (Heikkinen-Peltonen – Innamaa – Virta, 2014). Edellytys yhteistyösuhteen toimimiseen on, että hoitaja kehittää itseymmärrystään. Ammatillinen rooli mahdollistaa potilaan voimavarojen, selviytymiskeinojen ja resurssien huomioimisen. Hoitaja on itse keskeinen työväline mielenterveysh...
Lue lisää

Päihdehäiriöt (Riippuvuus)

Monilla teorioilla mitattuna ihmisen riippuvuuden ja riippumattomuuden kehitystä voidaan tarkastella eri kulmista. Ihmisen kehitys riippuvuuksista alkaa jo vauvana, joten lapsuudessa on tärkeä kokea mielihyvää tuottavia kokemuksia, jottei riippuvuudet kehity haitallisiksi ja pakonomaisiksi. On myös tärkeää saada lapsena hoitava vanhempi, joka hoitaa, ja auttaa lasta kasvamaan itsenäiseksi ja tasapainoiseksi aikuiseksi. Jokainen ihminen kokee yksilöllisesti riippuvuutensa tai riippumattomuutensa. Riippuvuus ilmenee ihmisen tavassa käyttäytyä ja olla suhteessa riippuvuuden kohteeseen. Tarve ja mielihyvän kokemus määrittelevät keskeisesti kokemusta. Tavat ja tottumukset voivat olla elämään hyödyllisiä ja sitä ylläpitäviä toimintoja tai haitallisia ja tuhoavia. Ihmisellä on luontainen halu tavoitella mielihyvän tunnetta ja samalla pyrkiä eroon voimakkaista tunnetiloista, jotka häiritsevät psyykkistä tasapainoa. (Holmberg – Inkinen – Kurki – Partanen – Salo-Chydenius, 2015). Päihderi...
Lue lisää