Mielialahäiriöt (Masennus)

Masennus

Mitä masennuksella tarkoitetaan?

Masennus-sanaa käytetään arkikielessä moneen eri tarkoitukseen. Jokainen ihminen voi olla jossain vaiheessa elämäänsä surullinen tai alakuloinen, silloin kun tapahtuu jotain ikävää. Olo koetaan väsyneeksi, eikä mikään oikein tunnu kiinnostavalta.
Tunne masennuksesta kuuluu ihmisen perustunteisiin. Jos mieliala laskee hetkellisesti, sillä ei ole vaikutusta jokapäiväiseen elämään. Masentuneesta mielialasta puhutaan sairautena, kun tila on jatkunut yhtäjaksoisesti viikkoja, kuukausia tai jopa vuosia, tällöin kyseessä on masennustila eli depressio. Depression ydinoireita ovat masentunut mieliala ja vaikeus tuntea mielihyvää. Vaikka masennustila on sinällään helposti tunnistettavissa, eivät kaikki vakavastikaan depressiosta kärsivät koe itse olevansa varsinaisesti masentuneita, vaan enemmänkin väsyneitä, ärtyneitä tai ilottomia. (Heiskanen – Huttunen – Tuulari, 2011).

Miksi ihminen masentuu?

Masennuksen kehittymiseen vaikuttavat biologiset, psykologiset ja sosiaaliset tekijät. Masennus voi kehittyä, kun ihmisen elämässä tapahtuu ikäviä asioita, ja hän kokee ettei niille ole mitään tehtävissä ja niistä ei selviä. Jatkuvassa hälytystilassa oleminen heikentää ihmisen aktiivisuutta niillä aivojen alueilla, jotka vaikuttavat ongelmanratkaisuun ja päämäärähakuisuuteen. Stressin ja kuormittavuuden kasvaessa liian suureksi, joutuu ihminen olemaan edellä mainitussa hälytystilassa. Mikäli ihmisen elämän kriisejä ja vaikeuksia ei ole pystynyt käsittelemään, ne kulkeutuvat mukana ja voivat altistaa masennukselle. (Heiskanen – Huttunen – Tuulari, 2011).

Masennuksen oireet ja hoito

Masennustilojen kehityksen taustalla vaikuttaa elämäntilanteeseen, psyykkisiin ja biologisiin tekijöihin. Vakavista masennustiloista yli kaksi kolmasosaa alkaa jonkin merkittävän yksittäisen tai useamman negatiivisen elämänmuutoksen jälkeen. Näihin elämänmuutoksiin lukeutuvat mm. avioero, työttömäksi joutuminen tai oma tai lähiomaisen vakava sairastuminen, kuolema. (Heiskanen – Huttunen – Tuulari, 2011).

Depressiosta kärsivällä voi olla vaikeuksia unen saannissa tai uni voi olla katkonaista ja väsymys jatkuvaa. Ruokahalu voi heiketä tai kadota kokonaan ja paino voi laskea, myös päin vastaisia oireita voi joillakin sairastuneista ilmetä. Monilla masentuneista on huono itsetunto ja kuva omasta itsestä on negatiivinen. Vaikeissa depressioissa voi esiintyä aistiharhoja tai harhaluuloja psykoottisina oireina. Osalla myös ilmenee itsetuhoisia ajatuksia, jotka voivat edetä teoiksi. (kaypahoito.fi)

”Noin 600 masennustilaan liittyvää itsemurhaa Suomessa – joka vuosi.” (kaypahoito.fi).

Lievissä masennustiloissa voi hoitona riittää psykoterapeuttinen hoito. Keskivaikeissa tapauksissa käytetään terapian lisänä mielialaan vaikuttavaa lääkitystä. Vaikeissa masennustiloissa käytetään sekä biologisia, psykologisia ja sosiaaliseen ympäristöön vaikuttavia hoitokeinoja.
Terapiamuotoja on sekä lyhytterapia- että pitkäkestoisempia psykoterapiamuotoja. Lyhytterapia muodot ovat strukturoituja ja niiden sisältö fokusoitua toisin kuin pitkäkestoisissa. Lyhytterapiamuodoista tavallisimmat ovat kognitiivinen ja interpersoonallinen yksilöterapia.
Sähköhoitoon voidaan turvautua silloin kun masennustila tai melankolia on vaikea psykoottistasoinen ja silloin, kun itsemurha riski on korkea. Siitä saadut tulokset ovat osoittaneet hoidon tehokkaaksi, mutta masennustilan uusiutuminen seuraavien kuukausien aikana on suuri. Hoitotyössä on suositeltavaa yhdistellä eri hoitomuotoja yksilöllisen tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan. (Nordling – Toivio, 2013).


Lähteet:

Käypä hoito, 2013. Mieli maassa, mikä avuksi? (Depressio, masennus). <http://www.kaypahoito.fi/web/kh/potilaalle/suositus?id=khp00044>. Verkkotiedosto. 7.9.2017.

Nordling, Esa – Toivio, Timo 2013. Mielenterveyden psykologia. Porvoo: Edita.


Heiskanen, Tarja – Huttunen, Matti O. – Tuulari, Jyrki 2011. Masennus. Hämeenlinna: Duodecim.

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Hoitotyön auttamismenetelmät ja hoitosuhdetyöskentely

Mielenterveyshoitotyötä toteutetaan usein moniammatillisen ryhmätyöskentelyn avulla. Hoitoryhmä koostuu lääkäreistä, hoitajista ja tarpeen mukaan erityistyöntekijöistä, kuten mm. psykologit ja sosiaalityöntekijät. Hoitoryhmät voivat olla myös kiinteitä, samalla kokoonpanolla toimivia tai vaihtuvia. (Kanerva – Kuhanen – Oittinen – Schubert – Seuri, 2010).   Hoitosuhde on ammatillinen suhde, jonka perustana ovat hoitotyötä ohjaava lainsäädäntö ja ammattieettiset periaatteet sekä hoitajan riittävä tiedollinen ja taidollinen ammattitaito. Hoitosuhteen elementtejä ovat huolenpito, luottamus, empatia, distanssia, transferenssitunteet ja vastarinta. (Heikkinen-Peltonen – Innamaa – Virta, 2014). Edellytys yhteistyösuhteen toimimiseen on, että hoitaja kehittää itseymmärrystään. Ammatillinen rooli mahdollistaa potilaan voimavarojen, selviytymiskeinojen ja resurssien huomioimisen. Hoitaja on itse keskeinen työväline mielenterveysh...
Lue lisää

Psykoosisairaudet (Skitsofrenia)

Psykooseja on erilaisia ja syitä psykoosiin ajautumiseen on moninaisia. Psykoosi voi olla lyhyt aikaista tai pidempään kestävää. Laukaisevia tekijöitä ovat traumaattiset kokemukset, stressi, järkytys, päihteiden käyttö tai elimellinen sairaus. Ihminen voi olla psykoosin aikana energinen tai apaattinen. Tunnekokemukset heittelehtivät laidasta toiseen. Sosiaalinen kanssakäyminen ja työelämässä työskentely vaikeutuu. Psykooseja ovat esimerkiksi skitsofrenia, harhaluuloisuushäiriö, mielialapsykoosi, psykoottinen depressio, skitsoaffektiivinen psykoosi, lyhytkestoinen psykoottinen häiriö tai psykoosi on aiheutunut alkoholin, huumausaineen tai lääkeaineen vaikutuksesta. (Hietaharju – Nuutila, 2012).  Skitsofrenia Skitsofrenia on pitkäaikainen sairaus, jossa ihmisen on vaikea ajoittain ylläpitää todellisuudentajua. Skitsofrenia alkaa yleensä nuorella-aikuisiällä. Tämä sairaus vo...
Lue lisää

Päihdehäiriöt (Riippuvuus)

Monilla teorioilla mitattuna ihmisen riippuvuuden ja riippumattomuuden kehitystä voidaan tarkastella eri kulmista. Ihmisen kehitys riippuvuuksista alkaa jo vauvana, joten lapsuudessa on tärkeä kokea mielihyvää tuottavia kokemuksia, jottei riippuvuudet kehity haitallisiksi ja pakonomaisiksi. On myös tärkeää saada lapsena hoitava vanhempi, joka hoitaa, ja auttaa lasta kasvamaan itsenäiseksi ja tasapainoiseksi aikuiseksi. Jokainen ihminen kokee yksilöllisesti riippuvuutensa tai riippumattomuutensa. Riippuvuus ilmenee ihmisen tavassa käyttäytyä ja olla suhteessa riippuvuuden kohteeseen. Tarve ja mielihyvän kokemus määrittelevät keskeisesti kokemusta. Tavat ja tottumukset voivat olla elämään hyödyllisiä ja sitä ylläpitäviä toimintoja tai haitallisia ja tuhoavia. Ihmisellä on luontainen halu tavoitella mielihyvän tunnetta ja samalla pyrkiä eroon voimakkaista tunnetiloista, jotka häiritsevät psyykkistä tasapainoa. (Holmberg – Inkinen – Kurki – Partanen – Salo-Chydenius, 2015). Päihderi...
Lue lisää