Psykoosisairaudet (Skitsofrenia)
Psykooseja on erilaisia ja syitä psykoosiin ajautumiseen on
moninaisia. Psykoosi voi olla lyhyt aikaista tai pidempään
kestävää. Laukaisevia tekijöitä ovat traumaattiset kokemukset, stressi,
järkytys, päihteiden käyttö tai elimellinen sairaus. Ihminen voi olla
psykoosin aikana energinen tai apaattinen. Tunnekokemukset
heittelehtivät laidasta toiseen. Sosiaalinen kanssakäyminen ja työelämässä
työskentely vaikeutuu. Psykooseja ovat esimerkiksi skitsofrenia,
harhaluuloisuushäiriö, mielialapsykoosi, psykoottinen depressio,
skitsoaffektiivinen psykoosi, lyhytkestoinen psykoottinen häiriö tai psykoosi
on aiheutunut alkoholin, huumausaineen
tai lääkeaineen vaikutuksesta. (Hietaharju – Nuutila, 2012).
Skitsofrenia
Skitsofrenia on pitkäaikainen sairaus, jossa ihmisen on
vaikea ajoittain ylläpitää todellisuudentajua. Skitsofrenia
alkaa yleensä nuorella-aikuisiällä. Tämä sairaus voi
olla piilevänä ihmisessä, jonka suvussa on havaittavissa
skitsofreniaa. Voi olla, että jokin trauma/päihteet laukaisevat
sen. Skitsofrenia vaikuttaa haitallisesti tunne-elämän jasosiaalisien toimintojen lisäksi kognitiivisiin
toimintoihin. Kognitiivisia toimintoja
ovat esimerkiksihavaitseminen, oppiminen, muisti, kielelliset
toiminnot, päättely ja ongelmanratkaisu. (Mielenterveystalo).
Skitsofrenian yleisimpiä oireita ovat aistiharhat. Muita oireita ovat
harhaluulot, vainoharhaisuus ja ajatustoiminnan häiriöt,
jotka johtavat erilaisiin käyttäytymisen ongelmiin. Useasti potilaan
psykoottinen tila on pahimmillaan vain puhkeamishetkellä. Useasti sairaus pysyy
oireettomana pitkään oikealla hoidolla sekä lääkityksellä. (Terveyskirjasto,
2015).
Skitsofrenian hoidossa, suurimmalle osalle potilaista, paras tulos saadaan
yhdistämällä lääkehoito ja psykososiaaliset interventiot, jotka valitaan
tarkasti potilaskohtaisesti.
Psykososiaalisessa hoidossa potilaat tarvitsevat pitkän ja monipuolisen
hoidon, jossa on osattu ottaa huomioon yksilölliset erot. Jotta hoidossa
saataisiin paras lopputulos, on potilaat itse sekä heidän läheiset otettava
aktiivisesti mukaan hoitoon. Potilailla voi myös olla kognitiivisia häiriöitä,
joilla on kykyjä rajoittava vaikutus. (Nording – Toivio, 2013).
Lääkehoidossa käytetään psykoosilääkkeitä, antipsykootteja, vähentämään
potilaan oireita ja parantamaan toimintakykyä. Psykoosilääkkeiden
haittavaikutukset voivat rajoittaa niiden käyttöä. Monelle
skitsofreniapotilaalle tehokkain antispsykoottinen lääke on klotsapiini.
Klotsapiinilla kuitenkin on vakavia sivuvaikutuksia, mm. vakavia verenkuvan
muutoksia, joiden vuoksi monet lääkevalmistajat ovat kehittäneet klotsapiinin
tavoin vaikuttavia lääkkeitä, joita kutsutaan toisen polven antipsykooteiksi. Skitsofrenian
hoidossa lääkehoito on keskeisessä roolissa, mutta se ei kuitenkaan yksin
riitä. Tähän rinnalle tarvitaan psykoterapiaa tai kuntouttavia toimenpiteitä.
Lähteet:
Mielenterveystalo.
<https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsehoito-ja-oppaat/oppaat/psykoosi/Pages/psykoosiopas.aspx> 4.9.2017
Terveyskirjasto 2015. <http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00148>. 5.9.2017
Nording, Esa – Toivio, Timo 2013. Mielenterveyden psykologia. Porvoo: Edita
Hietaharju, Päivi – Nuuttila, Mervi 2012. Käytännön Mielenterveystyö.
Helsinki: Sanoma Pro Oy
Olisin toivonut että avaisit miten sairaanhoitajana voit psykoosia sairastavaa kohdata ja miten auttaa.
VastaaPoistaOlet kirjoittanut kaikista osioista kovin lyhyet tekstit ja niistä oli osin vaikea huomata miten olet ymmärtänyt asian.