Kriisipsykologia

Kriisit ovat erilaisia tilanteesta riippuen. Kehityskriisit käsittelevät ajan kuluessa ja iän karttuessa vähitellen muodostuvaa kehittyvää kriisiä. Muutos ei saata olla kovinkaan suuri, vaan siihen sopeudutaan vähitellen. Elämän kriisejä voivat olla useimmiten ihmissuhteiden-, työ- tai asuinpaikan muutokset. Traumaattiset kriisit ovat äkillisiä ja odottamattomia, jolloin ihminen ei ole valmistautunut ja sopeutuminen on aloitettava heti. Ihmiset ovat melko sopeutuva erilaisiin tilanteisiin, ja monesti oma mieli käsittelee asioita hyvin järkevästi. Jokainen ihminen tulee kokemaan kriisejä omassa elämässään, ne kasvattavat ihmistä henkisesti vahvemmaksi. 
Traumaattisessa kriisissä kuljetaan neljä eri vaihetta, jota kuvataan kriisireaktion luonnolliseksi kuluksi. Shokkivaihe, reaktiovaihe, työstämis- ja käsittelyvaihe ja uudelleen orientoitumisvaihe. Hätätilanteessa ihminen on, joko henkisessä tai fyysisessä ahdingossa tai hengenvaarassa eikä hän selviydy tilanteesta ilman ulkopuolista apua. Ihmiset reagoivat hätätilanteessa vaistonsa varaisesti. (Nurmi, 2006) 

Traumatisoitumisessa ensimmäinen vaihe on shokkivaihe. Shokkivaiheen shokkikäyttäytyminen on välitön reagointi tilanteeseen. Käyttäytymisen tunnusmerkkejä ovat mm. vahingoittumattomuuden särkyminen, ajantajun katoaminen, elämän kulkeminen silmien edessä filminauhana, ruumiista irtautumisen kokemus, päämäärätön toiminta, epäolennaisuuksiin takertuminen, asian jatkuva toistaminen ja voimakkaat tunnereaktiot. Shokkiin joutuminen ei ole pelkästään negatiivinen tapahtuma. Shokkitilanteet käynnistävät ihmisessä uskomattomia voimavaroja, kuten esimerkiksi pystymme hyppäämään korkeiden esteiden yli tai juoksemaan pitkän matkan yhteen menoon. Ihminen voi myös reagoida vaistonvaraisesti lamaantumalla tai liikkumattomuudella. Shokkivaihe kestää yleensä ensimmäisen vuorokauden (Nurmi, 2006).

Reaktiovaiheessa ihminen alkaa vähitellen käsittää, mitä hänelle on tapahtunut. Reaktiovaiheeseen liittyy useasti voimakkaita tunnereaktioita ja traumaperäisen stressin oireilua. Ihminen tarvitsee reaktiovaiheessa erilaisia purkautumiskeinoja ja -kanavia. Epäsuotavia keinoja voivat olla mm. alkoholin käyttö tai huumeet ja ylimitoitetut lääkeannokset. Hyviä ja suotavia keinoja ovat tukeutuminen lähiomaisiin, ystäviin, vertaistukeen tai ammattilaisiin. (Nurmi 2006). Reaktiovaiheessa ja siitä selviytymisessä on tärkeää, että ihminen tulee kuulluksi. Puhuminen on yksi tärkeimmistä merkityksistä toipumisen kannalta. Reaktiovaihe kestä yleensä muutamasta viikosta kuukausiin. (Suomen mielenterveysseura Oy, 2009). On hyvä tiedostaa omia selviytymiskeinoja, joiden avulla pääsee eteenpäin. Jokainen ihminen selviää tilanteista omilla keinoillaan. Läheisillä on suuri merkitys olon helpottamiseen, näin ollen heidän olisi hyvä tarjota kriisipotilaalle apua ilman että hänen itse tarvitsee sitä kysyä, näin kynnys hoitoon pienenee. 

Työstämis- ja käsittelyvaiheessa ihminen alkaa hyväksyä muutoksen elämäntilanteeseensa ja keskittyä arjen askareisiin (Nurmi, 2006). Tässä vaiheessa ihminen on valmis tekemään varsinaista surutyötä. Käsittelyvaiheessa voi ilmetä ihmisellä muisti- ja keskittymisvaikeuksia, ärtyneisyyttä tai sosiaalisista suhteista vetäytymistä. Työstämis- ja käsittelyvaihe voi kestää muutamista kuukausista vuoteen. (Suomen mielenterveysseura Oy, 2009.) 

Uudelleen suuntautumisen vaiheessa ihminen hyväksyy täysin tapahtuneen. Ihminen luo kokemuksen perusteella uuden perustan, joka on useimmiten aiempaa vahvempi. (Nurmi 2006) Elämänilo pikkuhiljaa palautuu ja tapahtumasta tulee merkittävä osa omaa elämäntarinaa. Kriisin aiheuttaneesta tapahtumasta on tässä vaiheessa yleensä aikaa vuodesta kahteen. Tapahtuma ei enää täysin hallitse tunne- ja ajatusmaailmaa. Toipuminen ei ole kumminkaan suoraviivaista. Jotkin kriisistä muistuttavat asiat voivat tuoda ihmiselle esille raskaita tuntemuksia. (Suomen mielenterveysseura Oy, 2009.)



Lähteet:

Nurmi, Lasse 2006. Kriisi, pelko, pakokauhu. Helsinki: Edita.  

Suomen mielenterveysseura Oy 2009. <https://www.tukinet.net/aineisto/aineisto_tiedot.tmpl?id=621> . 3.9.2017

Kommentit

  1. Julia Kutvonen ja Petra Määttä 7. syyskuuta 2017 klo 3.02

    Hyvin selitetty kriisin merkitys ja sen eri vaiheet! Helppolukuista tekstiä ja hyvin avattu tärkeimmät asiat :)

    VastaaPoista
  2. Meri Lehtonen ja Milla Niskanen7. syyskuuta 2017 klo 4.48

    Hyvin kerrottu negatiiviset ja suotavat keinot reaktiovaiheessa. Tärkeää tietää sairaanhoitajana kriisin vaiheet, jos ihmisellä alkaa olla riskikäyttöä päihteiden suhteen reaktiovaiheessa, jolloin asiaan voitaisiin puuttua pikemmiten. Kokonaisuutena hyvä ja informatiivinen kirjoitus Kriisipsykologiasta :)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Hoitotyön auttamismenetelmät ja hoitosuhdetyöskentely

Mielenterveyshoitotyötä toteutetaan usein moniammatillisen ryhmätyöskentelyn avulla. Hoitoryhmä koostuu lääkäreistä, hoitajista ja tarpeen mukaan erityistyöntekijöistä, kuten mm. psykologit ja sosiaalityöntekijät. Hoitoryhmät voivat olla myös kiinteitä, samalla kokoonpanolla toimivia tai vaihtuvia. (Kanerva – Kuhanen – Oittinen – Schubert – Seuri, 2010).   Hoitosuhde on ammatillinen suhde, jonka perustana ovat hoitotyötä ohjaava lainsäädäntö ja ammattieettiset periaatteet sekä hoitajan riittävä tiedollinen ja taidollinen ammattitaito. Hoitosuhteen elementtejä ovat huolenpito, luottamus, empatia, distanssia, transferenssitunteet ja vastarinta. (Heikkinen-Peltonen – Innamaa – Virta, 2014). Edellytys yhteistyösuhteen toimimiseen on, että hoitaja kehittää itseymmärrystään. Ammatillinen rooli mahdollistaa potilaan voimavarojen, selviytymiskeinojen ja resurssien huomioimisen. Hoitaja on itse keskeinen työväline mielenterveysh...
Lue lisää

Psykoosisairaudet (Skitsofrenia)

Psykooseja on erilaisia ja syitä psykoosiin ajautumiseen on moninaisia. Psykoosi voi olla lyhyt aikaista tai pidempään kestävää. Laukaisevia tekijöitä ovat traumaattiset kokemukset, stressi, järkytys, päihteiden käyttö tai elimellinen sairaus. Ihminen voi olla psykoosin aikana energinen tai apaattinen. Tunnekokemukset heittelehtivät laidasta toiseen. Sosiaalinen kanssakäyminen ja työelämässä työskentely vaikeutuu. Psykooseja ovat esimerkiksi skitsofrenia, harhaluuloisuushäiriö, mielialapsykoosi, psykoottinen depressio, skitsoaffektiivinen psykoosi, lyhytkestoinen psykoottinen häiriö tai psykoosi on aiheutunut alkoholin, huumausaineen tai lääkeaineen vaikutuksesta. (Hietaharju – Nuutila, 2012).  Skitsofrenia Skitsofrenia on pitkäaikainen sairaus, jossa ihmisen on vaikea ajoittain ylläpitää todellisuudentajua. Skitsofrenia alkaa yleensä nuorella-aikuisiällä. Tämä sairaus vo...
Lue lisää

Päihdehäiriöt (Riippuvuus)

Monilla teorioilla mitattuna ihmisen riippuvuuden ja riippumattomuuden kehitystä voidaan tarkastella eri kulmista. Ihmisen kehitys riippuvuuksista alkaa jo vauvana, joten lapsuudessa on tärkeä kokea mielihyvää tuottavia kokemuksia, jottei riippuvuudet kehity haitallisiksi ja pakonomaisiksi. On myös tärkeää saada lapsena hoitava vanhempi, joka hoitaa, ja auttaa lasta kasvamaan itsenäiseksi ja tasapainoiseksi aikuiseksi. Jokainen ihminen kokee yksilöllisesti riippuvuutensa tai riippumattomuutensa. Riippuvuus ilmenee ihmisen tavassa käyttäytyä ja olla suhteessa riippuvuuden kohteeseen. Tarve ja mielihyvän kokemus määrittelevät keskeisesti kokemusta. Tavat ja tottumukset voivat olla elämään hyödyllisiä ja sitä ylläpitäviä toimintoja tai haitallisia ja tuhoavia. Ihmisellä on luontainen halu tavoitella mielihyvän tunnetta ja samalla pyrkiä eroon voimakkaista tunnetiloista, jotka häiritsevät psyykkistä tasapainoa. (Holmberg – Inkinen – Kurki – Partanen – Salo-Chydenius, 2015). Päihderi...
Lue lisää